Author: Hanna Rosti PhD

  • Article in International Journal of Primatology: Taita dwarf galagos

    Article in International Journal of Primatology: Taita dwarf galagos

    Distribution, Population Density, and Behavior of Dwarf
    Galagos (Paragalago sp.) in Taita Hills, Kenya

    Hanna Rosti, Janne Heiskanen, Simon Bearder, Benson Lombo, Henry Pihlström, Petri Pellikka & Jouko Rikkinen

    A) Taita dwarf galago from Mbololo forest, B) Taita dwarf galago from Ngangao forest, C) Kenya coast dwarf galago (Paragalago cocos) from Diani Beach, D) Kenya coast dwarf galago from Shimba Hills National Reserve.

    Taxonomy of Taita dwarf galagos are still pending on DNA sample.

    Reasons why Taita dwarf galago may be new primate species:

    1. It lives in the elevations between 1550 and 1970 meters, where as Kenya coast dwarf galago has previously been found at highest from elevation 350 m.
    2. The environment high up in the mountain is severely colder, and trees are much bigger.
    3. Populations have been isolated for a very long time. Possibly arount 0.8-2 million years.

    Why Taita dwarf galago may be same species as Kenya coast dwarf galagos:

    1. Acoustic calls are quite similar, not completely, by quite close.
    2. Dwarf galagos feed on insects, and insects should be, nutritiously, quite similar.
    3. Long isolation time doesn’t always mean speciation, if species has not had the need to change to survive.

    Kenya coast dwarf galago from Diani Beach. They too are under severe danger of going extinct, as the indigenous forests have been cleared.

    Spectrograms of the dwarf galago contact calls, up left Mbololo, up right Ngangao, down left Diani, down right Shimba Hills.

    It seems, that typically in the contact calls have two connecting syllables. At the coast it typically (but not always) leads to longer incremental tail.

    Mbololo dwarf galago is shy, and to my belief only few people, including me and my two assistants (Benson and Darius) have seen it. And these are only photographs of the Mbololo dwarf ever taken.

    I sincerely hope that dwarf galago will have a future in Mbololo forest.

    Dwarfs in Taita Hills are heading for extinction!

    There is less than 10 individuals left in Ngangao forest.

    In Mbololo, my rought guess is that there is about 50 individuals left.

    Considering how different factors may kill individuals, these include predators, diseases, accidents, inbreeding…

    This is not enough for healthy population.

    Size of both forest has to be increased.

    During 2023 I have done fieldwork in many different forests of East Africa. Comparing these forests to general conditions of forests in East Africa, these are the best forests.

    Ngangao and Mbololo are primary forests, and this is very, very rare! Conservation and increase of the forest size should be of highest conservation priority.

    Dwarf galago from Ngangao forest, Taita Hills, Kenya

  • Suojeluprojekti Taitavuorilla

    Suojeluprojekti Taitavuorilla

    Ngangaon metsä on vain 1.2 neliökilometriä ja varsin kapea. Metsässä elää pikkugalagoja ja puutamaaneja, jotka ovat sukupuuton partaalla.

    Ngangaon metsän kasvattaminen ja myös metsän ympärillä olevien ihmisten huomioiminen suojelutyössä on välttämätöntä, jotta lajit voidaan pelastaa sukupuutolta.

    Suojeluprojektista kertova video

    Projektin toimintaidea:

    Kukin Ngangaota ympäröivä koulu istuttaa noin 500 puuta. Oppilaat hoitavat istutuksen ja he myös kastelevat puita kuivalla kaudella.

    Oppilaille pidetään luonto-tiede-ympäristökasvatusta, ja järjestetään retkiä Ngangaon metsään ja myös savannien luonnonsuojelualueille, jossa he pääsevät näkemään Afrikan isoja nisäkkäitä, kuten norsuja ja kirahveja.

    Taitavuorten nuorille tämä yhteistyö ja opetus on tärkeää, innostavaa ja kiehtovaa, sillä heillä ei ole ollut mitään vastaavaa aiemmin.

    Tämä projekti on syntynyt pitkän mietinnän ja viiden vuoden kehittelyn tuloksena. Projektia koordinoidaan Taitavuorilla Helsingin yliopiston Taitan tutkimusaseman kautta.

    Mikäli vain istutettaisiin puita, sillä ei saavutettaisi mitään, sillä puut kuolisivat ennen kuin ne ehtisivät kasvaa tarpeeksi suuriksi selviytyäkseen. Puita täytyy kastella kuivalla kaudella.

    Toinen tärkeä seikka on kasvattaa ihmisten ymmärrystä luonnon vuorovaikutussuhteista. Siitä, miten tärkeitä luonnonvaraiset puut ovat ympäröivälle luonnolle, ja miten vastapalveluksena heillä on sateita, ja hedelmällistä maata mitä viljellä.

    Monilla alueilla Keniassa luonnonvaraiset puut hakattu pois ja ne on korvautunut maanviljelyksellä, joka sittemmin on jouduttu lopettamaan maaperän köyhdyttyä ja kuivuuden vuoksi. Samoin laajoilla alueilla alkuperäiset puulajit on korvattu eksoottisilla puilla kuten eukalyptuksella, männyllä, sypressillä, jotka imevät maaperästä kaikki ravinteet, palavat helposti ja lisäävät kuivuutta.

    Projektin tavoitteena on kasvattaa Ngangaon metsän kokoa. Sillä on suoraan merkitystä pikkugalagojen ja puutamaanien levinneisyyteen. Mutta samalla tämä kasvava metsäalue toimii tuhansien muiden lajien elinympäristönä.

    Näin voit auttaa:

    Ensimmäisenä vuonna tuen määrä on 600 euroa/koulu, tällä rahalla hankitaan istutettavat puut.

    Seuraavina vuosina tuen määrä on 400 euroa, tällä summalla rahoitetaan 50 oppilaan retki savannin luonnonsuojelualueelle.

    Kussakin koulussa järjestetään kuukausittain luontoon, tieteeseen ja ympäristöön liittyvää opetusta ja retkiä. Tätä järjestävät tutkimusaseman työntekijät, sekä Taitavuorilla tutkimusta tekevät tutkijat.

    Projektin johtaminen Suomesta: Hanna Rosti, Helsingin yliopisto

    Projektin johtaminen Taitalla: Benson Lombo, Taitan tutkimusasema

    Projektin rahoituksen koordinointi: Miltone Kimori, Taitan tutkimusasema

    Ota yhteyttä!!

    Voimme rakentaa yhdessä kullekin sopivan muodon auttaa!!!

    Hanna Rosti hanna.z.rosti(at)helsinki.fi

    Puiden istutusta Shimbon koulussa yhteistyönä Taitan tutkimusaseman henkilökunnan ja tutkijoiden kanssa.

  • Taita Conservation Club – luonnonsuojelua ja luontokasvatusta

    Taita Conservation Club – luonnonsuojelua ja luontokasvatusta

    Taita Conservation Club on Taitavuorilla, Keniassa, Ngangaon koulusta alkanut luontokerho, joka perustettiin alkuvuodesta 2023.

    Luontokerhoon kuuluu yli 100 oppilasta.

    Kerhon toiminta voitiin aloittaa Lahden Gaudian lukion rahoituksella.

    Ensimmäisten kuukausien aikana toimintaan on kuulunut luontoretkiä metsään, jonka eläimet ja kasvit ovat hyvin uhanalaisia.

    Opiskelijat ovat myös istuttaneet 500 puuntainta.

    Näiden puuntaimien kastelu ja hoito kuuluu oppilaiden töihin

    Luontokerho kokoontuu joka keskiviikko

    Luontokerhon vetäjinä toimivat luonnonsuojelija Benson Lombo ja opettaja David Muthuku. He ovat molemmat paikallisia.

    Taitavuorilla lähes kaikki metsät on hävitetty. Se on hirvittävä menetys, sillä nämä metsät olivat maailman monimuotoisimpia.

    Tällä hetkellä metsiä on jäljellä, jos kaikki lasketaan yhteen, noin kahdeksan neliökilometriä.

    Metsien katoaminen on johtanut kuivuuteen, ja maanviljelystä on tullut vaikeaa. Lisäksi silloin kun sataa, sadevesi vie mukanaan loppujakin jäljellä olevasta maasta.

    Ilmastonmuutos on suuri huolenaihe alueella.

    Taitavuorilla on Helsingin Yliopiston tutkimusasema, joka on toiminut jo yli 10 vuoden ajan.

    Olen itse tehnyt alueella tutkimusta yli neljän vuoden ajan. Tutkimus on keskittynyt yönisäkkäisiin, pikkugalagoihin ja puutamaaneihin, jotka ovat metsien häviämisen takia kuolemassa sukupuuttoon. Tutkimuksistani on kirjoittanut esimerkiksi Helsingin sanomat

    Vierailimme Ngangaon koululla kertomassa tutkimuksesta ja metsien suojelun merkityksestä syyskuussa 2022. Tässä yhteydessä päätettiin perustaa Ngangaon Wildlife Club. Vierailulla olivat mukana Taita tutkimusaseman henkilökuntaa, Gaudian lukion rehtori Jyrki Rosti, biologian maisteriopiskelija Ossian Witting ja minä, Hanna Rosti.

    Alueen nuoret haluavat oppia lisää luonnosta, he haluavat istuttaa lisää puita ja kääntää muutoksen parempaan suuntaan.

    Myös luontokasvatukselle on suuri tarve. Nämä nuoret eivät ole koskaan päässeet käymään savannilla, he eivät ole nähneet norsuja tai leijonia, vaikka asuvat vain noin 40 km päässä alueista missä on paljon norsuja.

    Lisäksi kaikki nuoret olivat syöneet puutamaaneja, vaikka luonnonvaraisten eläinten metsästys on kiellettyä Keniassa.

    Haluamme siis myös opettaa nuorille (ja heidän kauttaan heidän perheilleen) että nämä jäljellä olevat luonnonvaraiset eläimet ovat erittäin arvokkaita. Eläimiä täytyy suojella ja niiden elinmahdollisuuksia parantaa.

    Tällä hetkellä nuorilla ei ole juuri tulevaisuutta Taitavuorilla. Alue on syrjäistä vuoristoa, jossa ei ole työpaikkoja. Luontoturismin kasvu on tärkeä mahdollisuus tulevaisuudessa. Luontoturismi saattaa luoda monenlaisia uusia työpaikkoja ja siten luoda työpaikkoja taloudellista turvallisuutta alueelle.

    Siten nuorten luontokasvatus ja alueen metsittäminen saattaa pitkällä tähtäimellä saada aikaan todellisen positiivisen muutoksen alueella, josta hyötyvät sekä luonto että ihmiset.

    Metsien suojelu Taitavuorilla on suoraan yhteydessä alankoalueiden, Tsavon luonnonsuojelualueen ja muiden läheisten alueiden ihmisten ja eläinten elämään. Vesipula on alueella ankara. Vesi on aina tullut vuorilta. Nyt kun vettä sataa vähemmän, ja ihmisiä on enemmän, joet eivät enää virtaa vuorilta alas. Sillä kaikki vesi käytetään jo ylhäällä vuorilla.

    Alueesta ja vesipulasta kertoo myös alueella kuvattu dokumentti Veden matka.

    Katso dokumentti Veden matka YLE Areena:

    Kenian Taitavuoret ovat kuivan savannin keskellä kuin vesitornit. Ne luovuttavat keräämäänsä kosteuden vetenä mahdollistaen kaiken elämän ympäristössään. Sademetsä on monimutkainen ekosysteemi, jonka jokaisella osalla on merkitys. Ihmisen toimet uhkaavat muuttaa tätä järjestystä. Ne ovat aiheuttaneet niukkuutta veden saannissa. Alueella sijaitsee myös Helsingin yliopiston tutkimusasema. Dokumentin on ohjannut Toni Laine.

    Vesipula johtaa siihen että kuivan kauden aikana Tsavon yli 20 000 norsua ja tuhannet muuta eläimet kärsivät janoa ja nälkää. Eläimille viedään vettä, mutta se ei voi ratkaista koko ongelmaa, sillä myös ruuasta on pulaa, eikä tuontivettä riitä kaikille.

    Siten Taitavuorten metsien suojelu ja metsäpinta-alan lisäys suojelee tuhansittain lajeja ja neliökilometrejä myös vuorten ympärillä.

    Etsimme lisää yhteistyökumppaneita, jotka olisivat kiinnostuneita rahoittamaan metsitystä ja luontokasvatusta Kenian Taitavuorilla.

    Yhteistyökumppanit voivat olla koulujen oppilaskuntia, kuten Gaudian lukiosta. Mutta yhtä hyvin rahoittajina voivat olla myös yksityiset ihmiset.

    Kauttamme yhteistyökumppanit saavat yksityiskohtaisen kuvauksen siitä, mihin rahat on käytetty.

    Toimimme yhteistyössä Taitan tutkimusaseman, paikallisten luonnonsuojelijoiden ja koulujen kanssa. Rahoitus käytetään 100%.sti suojelutyöhön Taitavuorilla.

    Lisätietoja ja yhteydenotot: hanna.z.rosti@helsinki.fi

    Artikkeleja aiheeseen liittyen

  • FENIX HT18 – taskulamppujen kuningas

    FENIX HT18 – taskulamppujen kuningas

    Tutkin yöeläimiä Afrikan metsissä. Se vaatii paljon käytettävältä taskulampulta. Käytän vain punaista valoa, koska siten pääsen näkemään paljon erilaisia eläimiä, eivätkä eläimet pelkää minua. Minulla on siis aina punainen värilinssi kiinnitettynä FENIX HT18 taskulamppuun. Värilinssi jonkinverran vähentää taskulampun valovoimaa, mutta se on silti erittäin voimakas.

    FENIX HT18 taskulampussa on neljä valotehoa, jota säädetään kätevästi rungossa olevasta koskettimesta.

    Normaalisti kulkiessani käytän kahta alempaa valotehoa. Se riittää näkemään pimeässä metsässä ehkä noin 20 metrin päähän. Voimakkaasti heijastavat eläinten silmät, kuten galagoiden ja genettien silmät näkyvät paljon kauempaakin.

    Tämä taskulamppu on aina minulla mukana, koska käytän sitä tarkentamaan Canonin järjestelmäkamerani, jossa käytän 400 mm objektiivia. Kameralle on haastavaa tarkentaa kohteeseen, joka on pimeässä metsässä puussa ja tässä lisävalo on tarpeen. Silloin otan kaikki tehot irti FENIX HT18 taskulampusta (edelleen punaisen värilinssin kanssa). Kun kuvaushetki on päättynyt, ja kuvat otettu salaman avulla, vähennän valotehoa. Juuri tämä joustavuus on ehdottoman hieno ominaisuus tässä taskulampussa. Sillä voi katsoa hyvin kauas, silloin kun se on tarpeen ja sen kanssa voi pysyä lähes huomaamatta silloin kun ei ole mitään erityistä nähtävää.

    Pidän myös taskulampun muotoilusta, se tuntuu käteen erittäin laadukkaalta. Lisäksi se on juuri sopivan kokoinen, että saan sen asemoitua järjestelmäkameran viereen kuvatessani.

    Tämäkin kuva on otettu FENIX HT18 taskulampun antaman valon avulla

    FENIX valaisimet ovat tukeneet Afrikan yöeläinten tutkimusta! Lämmin kiitos FENIXille!

    Alla galleria kuvia, mitä on otettu FENIX HT18 lampun avulla

  • Fenix TK 25RED yönisäkkäiden tutkimuksessa

    Fenix TK 25RED yönisäkkäiden tutkimuksessa

    Jos haluaa nähdä eläimiä yöaikaan on käytettävä punaista valoa.

    Olen tutkinut Kenian vuoristojen yönisäkkäitä neljän vuoden ajan FENIXin taskulamppujen avulla. Metsässä minulla on aina mukana FENIX TK 25 RED lamppuja ja lisäksi minulla on yksi FENIX HT 18, josta lisää toisessa artikkelissa.

    Hanna Rosti ja FENIX TK 25 RED

    Monet eläimet eivät näe lainkaan punaista valoa, näitä ovat Kenian vuoristossa kissaeläimet, pienet antiloopit, rotat ja pöllöt. Jos malttaa odottaa liikkumatta, nämä lajit saattavat tulla aivan lähelle, jos ne eivät voi haistaa sinua!

    Myös muille lajeille, jotka joko näkevät myös punaisen valon, tai näkevät muuten niin erinomaisesti että aina havaitsevat ihmisen, punainen valo on paljon vähemmän pelottavaa. Esimerkiksi galagot, jotka ovat kädellisiä, ja puutamaanit tuntuvat huomaavan aina ihmisen, mutta punaista valoa ne eivät pakene yhtä voimakkaasti.

    Tässä valoa kuvaan tuo myös salama

    Punaisessa valossa metsä näyttää taianomaiselta.

    Valkoisen valon käyttäminen pimeässä metsässä on eläinten näkökulmasta kuin siellä räjäyttäisi pommin. En koskaan ota mukaani metsään ketään ihmistä, jolla on valkoista väriä käyttävä taskulamppu. Silloin on turhaa odottaa näkevänsä mitään, kuin korkeintaan sattumalta.

    Fenixin TK 25 RED on näppärän kokoinen ja helppokäyttöinen taskulamppu.

    Valkoisella valolla on neljä eri voimakkuutta, joita säädetään kätevästi lampun päästä. Punaisella valolla on kolme eri voimakkuutta.

    Valo muuttuu sujuvasti valkoisen ja punaisen välillä runkoa kääntämällä.

    Valovoimaa löytyy 1000lm valkoisena ja 5500 mW punaisena.

    Näin voimakas punainen valo on vaikea löytää. Usein otsa- tai taskulampuissa oleva punainen valo on tarkoitettu vain esimerkiksi kartan lukemiseen.

    FENIX TK 25 RED taskulampun voi ostaa FENIX VALAISIMILTA

    Lampulla on viiden vuoden takuu.

    https://www.fenixvalaisimet.fi/taskulamput_metsastyslamput/taskulamppu_fenix_tk25_red

    Avustajani Benson Lombo ja Fenix TK 25 RED
  • Tree hyraxes from caves   at the coast of Kenya

    Tree hyraxes from caves at the coast of Kenya

    Article published in Ecology and Evolution on 16.1.2023: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ece3.9693

    Tree hyraxes eat leaves of trees, thus they are browsers. They are excellent climbers in trees.

    In some locations, tree hyraxes live in rocky formations, and caves.

    Short 1 min video of the tree hyraxes living at the coast of Kenya

    Tree hyraxes are related to rock hyraxes, that live in rocky formations. Perhaps coming down to rocky formations is not that difficult to tree hyraxes.

    These are first photographs and video published (as far as we know) of the Eastern tree hyraxes (Dendrohyrax validus) from Kenya.

    You can read the full peer reviewed article from Ecology and Evolution

    Tree hyraxes can be found from Shimba Hills National Reserve. However, it is not found throughout the forest.

    Tree hyraxes are easy to locate based on their calls. However, seeing them is another matter.

    Spectrogram and combination of calls that tree hyraxes at the coast of Kenya are using.

    Outside Shimba Hills, only few tiny fragments of forest remain. Tree hyraxes are dependent of moist natural forests. Even though they may be able to survive in small fragments with caves and rock for some time, these isolated populations are doomed for extinction if all forest is cleared.

    Tree hyraxes in the caves are social. Also in Simba Hills, I could follow the movement of the tree hyrax group by their contact calls. I suspect that these tree hyraxes, belonging to species D. validus (as fas as we know at the moment), has similar type of social structure as rock hyraxes.

  • Game drive in Tsavo East 6.9.2022, with photographs

    Game drive in Tsavo East 6.9.2022, with photographs

    Written by Jyrki Rosti

    We left Taita Hills 05.30 am trying to catch the sunrise on the Tsavo East national park’s gate. There were just me, Jyrki and my excellent guide Ken and a thirsty dik-dik.
    12 hours of amazing wildlife of Kenya.

    Gerenuks, looked like aliens.

    Birds like starlings, guineafowls, ostriches and hornbills

    Lions, lazily lying in the sun.

    It was incredible how many different animals we saw and how close we got to them.

  • Taitavuorten pikkugalagot – kansalaistiedetehtävä

    Taitavuorten pikkugalagot – kansalaistiedetehtävä

    Kenian Taitavuorilla elää kahdessa metsässä, Ngangaossa ja Mbolololla pikkugalagoja, joiden lajista ei ole varmuutta.

    VASTAUKSET LÖYTYVÄT SIVUN ALAOSASTA

    Pikkugalagot Mbolololla ja Ngangaossa saattavat olla uusi laji tieteelle.

    Pikkugalagot ovat pieniä kädellisiä. Ne kuuluvat puoliapinoihin kuten Madagasgarilla elävät makit.

    Sekä Ngangao, että Mbololo ovat vuorten huippuja. Näitä huippuja ympäröivissä metsissä pikkugalagot ovat olleet eristyksissä toisistaan ja muista populaatioista 0,9-2 miljoonaa vuotta.

    Mbololo vuoren pikkugalago pilvisessä trooppisessa metsässään

    Siinä on hyvin aikaa kehittyä omaksi lajikseen.

    Pikkugalagot ovat kryptisia, eli eri lajit näyttävät hyvin samanlaisilta. Ulkonäön perusteella niitä on vaikea erottaa toisistaan.

    Pikkugalagoissa on kokoeroja. Mbolololla elävä pikkugalago on selvästi isompi kuin Ngangaossa elävä. Ja Ngangaossa elävä pikkugalago on isompi kuin rannikolla elävä Kenian rannikkopikkugalago (Paragalago cocos).

    Rannikon pikkugalago, kuvattu Diani Beachillä olevassa metsässä

    Mbololon, Ngangaon ja rannikon pikkugalagoiden äänteet eroavat toisistaan jonkin verran.

    Pikkugalagot ovat hyönteissyöjiä. Ne elävät perheryhminä.

    Ne etsivät hyönteisiä öisin yksin ja perheryhmän jäsenet kutsuvat välillä toisiaan, johon muut vastaavat. Näin pikkugalagot tietävät missä muut ovat menossa.

    Aamuisin kokoonnutaan yhteen. Ryhmän johtaja kutsuu kaikkia, joskus eläimet laulavat yhdessä. Sen jälkeen ne menevät puun sisällä olevaan onkaloon yöksi.

    Ngangaossa pikkugalagoita on jäljellä vain noin 10 yksilöä. Tiedämme tämän sillä olemme jäljittäneet niitä jo neljän vuoden ajan. Ngangao on kooltaan vain 1,2 km2.

    Mbololon metsässä pikkugalagoita on enemmän, ehkä noin 100 yksilöä. Tarkka arviointi on mahdotonta, sillä Mbololon rinteet ovat niin jyrkät ettei niitä voi järjestelmällisesti tutkia.

    Google Earth kartta, jossa näkyy Ngangao, Mbololo ja rannikon Shimba Hills suojelualue. Nganagao ja Mbololo kuuluvat Taitavuoriin, niitä ympäröi suuri Tsavon luonnonsuojelualue.
    Miltei kaikki metsät on Taitavuorilta hakattu maanviljelyksen ja puuplantaasien tieltä. Jäljellä olevat metsät ovat vuorten huippujen ympärillä ja niin jyrkkiä, ettei niitä ole voitu ottaa viljelyskäyttöön.

    Pikkugalagot eivät voi siirtyä metsästä toiseen, sillä ne eivät voi ylittää viljelyksiä.

    Pikkugalagot voivat laskeutua maahan, mutta yleensä ne vain pikaisesti käyvät maassa ja hyppäävät pikaisesti takaisin puuhun.

    Miten testi meni? Voit lähettää vastauksesi kuvana osoitteeseen hanna.z.rosti(at)helsinki.fi

    Pikkugalagoihin liittyviä sivuja:

    Helsingin Sanomat 17.11.2021

    Taitavuorten pikkugalagot

    Taitavuorten pikkugalajen lajien tunnistus

  • September 2022, drought in LUMO, Kenya

    September 2022, drought in LUMO, Kenya

    I visited Lumo Conservancy on 4th of September 2022. Lumo was grey due to lack of rains. I have been visiting Lumo regularly for five years.

    Lumo has abundant wildlife, with lots of zebras, impalas, giraffes, elephants, hardebeest and buffalos.

    Grazers, like zebras don’t have much to feed on during dry season

    Droughts are part of life in East Africa, and have been even before humans began to change the land.

    However problem is now more severe as dense human population is using the water from the rivers that used to flow also to the animals.

    Giraffes are still finding some leaves to eat

    When elephants are hungry and thirsty, they push down trees. You can read more about this from this post. Elephants are pushing down trees of savanna

    Many of the grazers are partly browsers, meaning that they shift to eating leaves during dry season, these are e.g. impalas and zebras.

    When there are less trees, there is less food. Especially green food during drought. You can see from this gallery of images how little trees and green there is in Lumo during drought.

    However, I didn’t see any animals dying of hunger or thirst.

    But animals are dependent on water holes kept by people. One is in Salt Lick Safari Hotel and one is at the camp of Mwalua Trust

    Hardebees baby resting on the road of Lumo

    Lumo conservancy is community owned conservation area. One important source of income is volunteers https://lumoconservancy.com/volunteer/

    Lumo has shared border with Tsavo West.

    Taita Sanctuary is just beside Lumo, and you can drive freely in Taita Sanctuary and Lumo.

    Taita Hills Safari Resort Hotel is good place to stay or just to have lunch https://taitahillssafariresort.com/

    All though I recommend driving in to the conservancy from LUMO gate, as then money will go to LUMO and surrounding community.

    Lumo Gate

    Related posts:

    Lumo Community Wildlife Conservancy

    Elephants are pushing down trees of savanna

  • Join research with hyraxes!

    Join research with hyraxes!

    Taxonomy and range of tree, bush and rock hyraxes is poorly known from Africa. We hope to collect information of hyraxes based on their calls and location. This information would be very useful in the study of hyrax taxonomy and conservation.

    At the moment number of hyrax species is unknown.

    If you would like to help us with this citizen science project, you could do following:

    1. Send us recording of hyrax loud calls, phone recording is just fine or WAV of any other common form. With hyraxes loud calls mean that you can hear them loud and clear from a distance. These calls are different for each species.

    For example:

    Dendrohyrax arboreus calling in Nanuyki, Kenya

    2. Location coordinates e.g. PIN with WhatsApp is great, or like this bellow with Google Maps. When you select location on Google Maps, you can simply share it https://goo.gl/maps/B33tF8Y2oeYnkPq69

    With WhatsApp it looks like this, this is excellent way to map a location

    3. Time of day, when recording was made

    Time is important, as it helps us identify tree hyraxes. If the identification is difficult.

    Photos are excellent addition, but not necessary. You don’t need to identify hyraxes, all though if you are certain that they are tree, rock or bush hyraxes it is helpful.

    You can send this information with pm

    https://www.facebook.com/hanna.rosti

    email: hanna.z.rosti@helsinki.fi

    https://www.instagram.com/hannarosti/

    Keep your eyes and ears open for hyraxes! Thank you!

    Related articles:

    Southern tree hyrax – Dendrohyrax arboreus

    Habitat preferences, estimated abundance and behavior of tree hyrax (Dendrohyrax sp.) in fragmented montane forests of Taita Hills, Kenya

    Western tree hyrax – Dendrohyrax dorsalis

    Peculiar features of hyraxes

    Acoustic communication of Taita tree hyrax

    Taita tree hyrax – mysterious relict species

  • Southern tree hyrax – Dendrohyrax arboreus

    Southern tree hyrax – Dendrohyrax arboreus

    Souther tree hyrax (Dendrohyrax arboreus) can be encountered from South Africa to Kenya, Uganda and Congo.

    Southern tree hyraxes live in forests, they feed on leaves.

    Southern tree hyrax from Nanuyki, close to Mt Kenya.

    Southern tree hyraxes are related to elephants. Very little is known about their lives from the canopies, as they are nocturnal and difficult to see.

    Most commonly tree hyraxes are heard. Southern tree hyrax sounds like it’s halloween.

    Call and spectrogram of the southern tree hyrax from Nanuyki, Kenya

    Call and spectrogram of the southern tree hyrax from Nanuyki, Kenya

    Southern tree hyrax is quite adaptable to different forests, it also lives in secondary forests. Poaching is largest threat, it is also hunted by large predator birds.

    As a nocturnal animal, it mostly sleeps during the days. Tree hyraxes may also come to bask in the sun during the day.

    If not disturbed by humans it will also seek safety under the roofs of warehouses.

    They have also many social calls. Group is formed by more tightly bonded, and most likely related, females, and males that live on the outskirts of female group. There is hierarchy in the group between males and between females.

  • Magical moment – from tree hyrax song to dawn chorus

    Magical moment – from tree hyrax song to dawn chorus

    See and listen how chorus of tree hyraxes change into chorus of birds. This is recorded in Ngangao Forest, Taita Hills, Kenya on 8.1.2022 with SM4 recorder.

    How many different animal species can you hear from this recording?

    This is spectrogram video filmed from screen. It shows how spectrogram goes in Raven Pro software.

    From this sequence you can hear how wide range of calls are used by tree hyraxes.

    This spectrogram also shows how different species have adapted to use different frequencies to avoid acoustic competition.

    At first forest is full of tree hyraxes. Tree hyraxes are related to elephants and they live in trees eating leaves. Their calling activity is incredible. These animals are almost unknown to science, as they are so difficult to study.

    As tree hyraxes quiet down, as sun begins to raise, morning chorus of birds begin. This happens in January in Taita Hills about 5.45 in the morning.

    Tree hyrax from Taita Hills Kenya

    Related article: Habitat preferences, estimated abundance and behavior of tree hyrax (Dendrohyrax sp.) in fragmented montane forests of Taita Hills, Kenya