Tag: taitavuoret

  • Suojeluprojekti Taitavuorilla

    Suojeluprojekti Taitavuorilla

    Ngangaon metsä on vain 1.2 neliökilometriä ja varsin kapea. Metsässä elää pikkugalagoja ja puutamaaneja, jotka ovat sukupuuton partaalla.

    Ngangaon metsän kasvattaminen ja myös metsän ympärillä olevien ihmisten huomioiminen suojelutyössä on välttämätöntä, jotta lajit voidaan pelastaa sukupuutolta.

    Suojeluprojektista kertova video

    Projektin toimintaidea:

    Kukin Ngangaota ympäröivä koulu istuttaa noin 500 puuta. Oppilaat hoitavat istutuksen ja he myös kastelevat puita kuivalla kaudella.

    Oppilaille pidetään luonto-tiede-ympäristökasvatusta, ja järjestetään retkiä Ngangaon metsään ja myös savannien luonnonsuojelualueille, jossa he pääsevät näkemään Afrikan isoja nisäkkäitä, kuten norsuja ja kirahveja.

    Taitavuorten nuorille tämä yhteistyö ja opetus on tärkeää, innostavaa ja kiehtovaa, sillä heillä ei ole ollut mitään vastaavaa aiemmin.

    Tämä projekti on syntynyt pitkän mietinnän ja viiden vuoden kehittelyn tuloksena. Projektia koordinoidaan Taitavuorilla Helsingin yliopiston Taitan tutkimusaseman kautta.

    Mikäli vain istutettaisiin puita, sillä ei saavutettaisi mitään, sillä puut kuolisivat ennen kuin ne ehtisivät kasvaa tarpeeksi suuriksi selviytyäkseen. Puita täytyy kastella kuivalla kaudella.

    Toinen tärkeä seikka on kasvattaa ihmisten ymmärrystä luonnon vuorovaikutussuhteista. Siitä, miten tärkeitä luonnonvaraiset puut ovat ympäröivälle luonnolle, ja miten vastapalveluksena heillä on sateita, ja hedelmällistä maata mitä viljellä.

    Monilla alueilla Keniassa luonnonvaraiset puut hakattu pois ja ne on korvautunut maanviljelyksellä, joka sittemmin on jouduttu lopettamaan maaperän köyhdyttyä ja kuivuuden vuoksi. Samoin laajoilla alueilla alkuperäiset puulajit on korvattu eksoottisilla puilla kuten eukalyptuksella, männyllä, sypressillä, jotka imevät maaperästä kaikki ravinteet, palavat helposti ja lisäävät kuivuutta.

    Projektin tavoitteena on kasvattaa Ngangaon metsän kokoa. Sillä on suoraan merkitystä pikkugalagojen ja puutamaanien levinneisyyteen. Mutta samalla tämä kasvava metsäalue toimii tuhansien muiden lajien elinympäristönä.

    Näin voit auttaa:

    Ensimmäisenä vuonna tuen määrä on 600 euroa/koulu, tällä rahalla hankitaan istutettavat puut.

    Seuraavina vuosina tuen määrä on 400 euroa, tällä summalla rahoitetaan 50 oppilaan retki savannin luonnonsuojelualueelle.

    Kussakin koulussa järjestetään kuukausittain luontoon, tieteeseen ja ympäristöön liittyvää opetusta ja retkiä. Tätä järjestävät tutkimusaseman työntekijät, sekä Taitavuorilla tutkimusta tekevät tutkijat.

    Projektin johtaminen Suomesta: Hanna Rosti, Helsingin yliopisto

    Projektin johtaminen Taitalla: Benson Lombo, Taitan tutkimusasema

    Projektin rahoituksen koordinointi: Miltone Kimori, Taitan tutkimusasema

    Ota yhteyttä!!

    Voimme rakentaa yhdessä kullekin sopivan muodon auttaa!!!

    Hanna Rosti hanna.z.rosti(at)helsinki.fi

    Puiden istutusta Shimbon koulussa yhteistyönä Taitan tutkimusaseman henkilökunnan ja tutkijoiden kanssa.

  • Taita Conservation Club – luonnonsuojelua ja luontokasvatusta

    Taita Conservation Club – luonnonsuojelua ja luontokasvatusta

    Taita Conservation Club on Taitavuorilla, Keniassa, Ngangaon koulusta alkanut luontokerho, joka perustettiin alkuvuodesta 2023.

    Luontokerhoon kuuluu yli 100 oppilasta.

    Kerhon toiminta voitiin aloittaa Lahden Gaudian lukion rahoituksella.

    Ensimmäisten kuukausien aikana toimintaan on kuulunut luontoretkiä metsään, jonka eläimet ja kasvit ovat hyvin uhanalaisia.

    Opiskelijat ovat myös istuttaneet 500 puuntainta.

    Näiden puuntaimien kastelu ja hoito kuuluu oppilaiden töihin

    Luontokerho kokoontuu joka keskiviikko

    Luontokerhon vetäjinä toimivat luonnonsuojelija Benson Lombo ja opettaja David Muthuku. He ovat molemmat paikallisia.

    Taitavuorilla lähes kaikki metsät on hävitetty. Se on hirvittävä menetys, sillä nämä metsät olivat maailman monimuotoisimpia.

    Tällä hetkellä metsiä on jäljellä, jos kaikki lasketaan yhteen, noin kahdeksan neliökilometriä.

    Metsien katoaminen on johtanut kuivuuteen, ja maanviljelystä on tullut vaikeaa. Lisäksi silloin kun sataa, sadevesi vie mukanaan loppujakin jäljellä olevasta maasta.

    Ilmastonmuutos on suuri huolenaihe alueella.

    Taitavuorilla on Helsingin Yliopiston tutkimusasema, joka on toiminut jo yli 10 vuoden ajan.

    Olen itse tehnyt alueella tutkimusta yli neljän vuoden ajan. Tutkimus on keskittynyt yönisäkkäisiin, pikkugalagoihin ja puutamaaneihin, jotka ovat metsien häviämisen takia kuolemassa sukupuuttoon. Tutkimuksistani on kirjoittanut esimerkiksi Helsingin sanomat

    Vierailimme Ngangaon koululla kertomassa tutkimuksesta ja metsien suojelun merkityksestä syyskuussa 2022. Tässä yhteydessä päätettiin perustaa Ngangaon Wildlife Club. Vierailulla olivat mukana Taita tutkimusaseman henkilökuntaa, Gaudian lukion rehtori Jyrki Rosti, biologian maisteriopiskelija Ossian Witting ja minä, Hanna Rosti.

    Alueen nuoret haluavat oppia lisää luonnosta, he haluavat istuttaa lisää puita ja kääntää muutoksen parempaan suuntaan.

    Myös luontokasvatukselle on suuri tarve. Nämä nuoret eivät ole koskaan päässeet käymään savannilla, he eivät ole nähneet norsuja tai leijonia, vaikka asuvat vain noin 40 km päässä alueista missä on paljon norsuja.

    Lisäksi kaikki nuoret olivat syöneet puutamaaneja, vaikka luonnonvaraisten eläinten metsästys on kiellettyä Keniassa.

    Haluamme siis myös opettaa nuorille (ja heidän kauttaan heidän perheilleen) että nämä jäljellä olevat luonnonvaraiset eläimet ovat erittäin arvokkaita. Eläimiä täytyy suojella ja niiden elinmahdollisuuksia parantaa.

    Tällä hetkellä nuorilla ei ole juuri tulevaisuutta Taitavuorilla. Alue on syrjäistä vuoristoa, jossa ei ole työpaikkoja. Luontoturismin kasvu on tärkeä mahdollisuus tulevaisuudessa. Luontoturismi saattaa luoda monenlaisia uusia työpaikkoja ja siten luoda työpaikkoja taloudellista turvallisuutta alueelle.

    Siten nuorten luontokasvatus ja alueen metsittäminen saattaa pitkällä tähtäimellä saada aikaan todellisen positiivisen muutoksen alueella, josta hyötyvät sekä luonto että ihmiset.

    Metsien suojelu Taitavuorilla on suoraan yhteydessä alankoalueiden, Tsavon luonnonsuojelualueen ja muiden läheisten alueiden ihmisten ja eläinten elämään. Vesipula on alueella ankara. Vesi on aina tullut vuorilta. Nyt kun vettä sataa vähemmän, ja ihmisiä on enemmän, joet eivät enää virtaa vuorilta alas. Sillä kaikki vesi käytetään jo ylhäällä vuorilla.

    Alueesta ja vesipulasta kertoo myös alueella kuvattu dokumentti Veden matka.

    Katso dokumentti Veden matka YLE Areena:

    Kenian Taitavuoret ovat kuivan savannin keskellä kuin vesitornit. Ne luovuttavat keräämäänsä kosteuden vetenä mahdollistaen kaiken elämän ympäristössään. Sademetsä on monimutkainen ekosysteemi, jonka jokaisella osalla on merkitys. Ihmisen toimet uhkaavat muuttaa tätä järjestystä. Ne ovat aiheuttaneet niukkuutta veden saannissa. Alueella sijaitsee myös Helsingin yliopiston tutkimusasema. Dokumentin on ohjannut Toni Laine.

    Vesipula johtaa siihen että kuivan kauden aikana Tsavon yli 20 000 norsua ja tuhannet muuta eläimet kärsivät janoa ja nälkää. Eläimille viedään vettä, mutta se ei voi ratkaista koko ongelmaa, sillä myös ruuasta on pulaa, eikä tuontivettä riitä kaikille.

    Siten Taitavuorten metsien suojelu ja metsäpinta-alan lisäys suojelee tuhansittain lajeja ja neliökilometrejä myös vuorten ympärillä.

    Etsimme lisää yhteistyökumppaneita, jotka olisivat kiinnostuneita rahoittamaan metsitystä ja luontokasvatusta Kenian Taitavuorilla.

    Yhteistyökumppanit voivat olla koulujen oppilaskuntia, kuten Gaudian lukiosta. Mutta yhtä hyvin rahoittajina voivat olla myös yksityiset ihmiset.

    Kauttamme yhteistyökumppanit saavat yksityiskohtaisen kuvauksen siitä, mihin rahat on käytetty.

    Toimimme yhteistyössä Taitan tutkimusaseman, paikallisten luonnonsuojelijoiden ja koulujen kanssa. Rahoitus käytetään 100%.sti suojelutyöhön Taitavuorilla.

    Lisätietoja ja yhteydenotot: hanna.z.rosti@helsinki.fi

    Artikkeleja aiheeseen liittyen

  • Helsingin Sanomat 17.11.2021

    Helsingin Sanomat 17.11.2021

    .

    https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008380903.html



    Keniassa metsissä liikkuminen öisin on tabu. Harvoilla riittää rohkeutta liikkua metsissä öisin. Benson on paikallinen luonnonsuojelija ja hänelle tämä projekti on ollut hyvin tärkeä.

    Bensonin kädessä on Fenix TK25RED taskulamppu. Näitä lamppuja olemme käyttäneet alusta saakka. Eläimet eivät näe punaista valoa, ja tämä taskulamppu mahdollistaa sen, että voimme seurata eläinten käytöstä aivan kuin emme olisi siellä. Se on todella harvinaista maailmassa, missä eläimet yleensä todella pelkäävät ihmistä. Punaisessa valossa metsä näyttää satumaiselta.

    Helsingin Sanomien toimittajan Petja Pellin ja kuvaaja Mika Rannan tarina tavoittaa juuri sen jännityksen, ihmetyksen, ilon näiden eläinten näkemisestä ja ihmeellisyydestä. Ja myös sen surullisuuden siitä, että niillä on jäljellä enää noin kolme neliökilometriä metsiä.

    Aivan metsän vierestä alkavat pienviljelykset. Näiden viljelyksien sato on tärkeä elinkeino paikallisille ihmisille. Siten alueen uudelleenmetsitys tulee tapahtua yhdessä heidän kanssaan.

    On selvää, että näiden vuoristometsien hakkuut ovat aikaansaaneet laajan kuivuuden joka jatkuu ympäröiville savanneille. Vieressä on valtava Tsavon luonnonsuojelualue, joka on riippuvainen Taitavuorilta tulevasta vedestä. Paitsi että vettä ei enää juuri tule, koska sateita saadaan vähemmän ja laaja väestö käyttää veden ennenkuin se saavuttaa savannin. Samaan aikaan norsupopulaatiot kasvavat, janoiset norsut kaatavat puita ja aiheuttavat monien muiden lajien – jotka ovat puista riippuvaisia, kuten monien antilooppien ja seeprojen selviämistä kuivan kauden yli.

    Taitalla alkuperäismetsiä hävitettiin monista syistä. Yksi tekijä olivat lähetyssaarnaajat, jotka uskoivat, että tällä alueella voitaisiin harjoittaa metsätaloutta kuten heidän lähtömaissaan. Alkuperäismetsiä hävitettiin puuviljelmien tieltä. Nyt eukalyptus on monin paikoin aiheuttanut vakavan ekologisen katastrofin, ja aiheuttanut satojen ellei tuhansien lajien sukupuuton tai sen vaaran. Eukalyptusmetsät kuivattavat ja köyhdyttävät maaperää. Ne ovat täysin tyhjiä muista lajeista. Lisäksi eukalyptusmetsät palavat usein, mihin alueen muut lajit eivät ole tottuneet lainkaan.

  • Afrikan metsäpöllö

    Afrikan metsäpöllö

    Afrikan metsäpöllö Kenian Taitavuorilta 2019.

    Afrikan metsäpöllö (Strix woodfordii) huhuilee vielä Taitan jäljellä olevissa metsissä. Afrikan metsäpöllö kuuluu siis sukuun Strix, johon kuuluu myös meidän viirupöllömme (Strix uralensis). Näillä pöllöillä ei ole korvatupsuja.

    Afrikan metsäpöllö etsii pikkugalagoa joka juuri pakeni sen kynsistä. Taitavuoret 2019.

    Pöllöpariskunnat pitävät yhteyttä toisiinsa huhuilemalla. Naaraan huhuiluissa on korkeampi taajuus, tai se voi käyttää kokonaan toista “huui” äännettä.

    Afrikan metsäpöllöpariskunta. Naaraas huhuilee korkeammalla sävelellä.
    Spektrogrammi metsäpöllöjen huhuilusta. Pöllöt huhuilevat noin yhden kilohertsin taajuudella.

    Afrikan metsäpöllöt elävät yhdessä ja pitävät yhteyttä toisiinsa ympärivuotisesti, ainakin Taitavuorilla.

    Afrikan metsäpöllö katselee maahan, josta se saalistaa hyönteisiä.

    Afrikan metsäpöllö on noin variksen kokoinen 30-35 cm pitkä ja painaa noin 240-350 grammaa. Se syö eniten hyönteisiä, mutta saalistaa toki mahdollisuuksien mukaan myös pieniä nisäkkäitä.

    Ainakaan nämä pöllöt eivät näe punaista valoa, eivätkä ne kiinnittäneet mitään huomiota ihmisiin, jotka ovat öisessä metsässä.

    Afrikan metsäpöllö tyypillisessä saalistusasennossaan. Se on ruumiiltaan varsin tanakka.

    Esiintyminen ja suojelutilanne

    Afrikassa metsäpöllö on edelleen yleinen. Sitä tavataan varsin suuressa osassa Afrikkaa. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusstatus on elinvoimainen (LC Least consern).

    Teksti Afrikan metsäpöllön uhanalaisuusluokituksesta.
    https://www.iucnredlist.org/species/22689166/93220349#population

    Tästä lajista ei ole kuitenkaan olemassa yhtään pidempiaikaista tutkimusta. Koska metsiä häviää eri puolilla Afrikkaa, on myös tämän lajin elinympäristöjen pieneneminen tosiasia.

    Afrikan metsäpöllön elinalue Afrikassa.
    https://dx.doi.org/10.2305/IUCN.UK.2016-3.RLTS.T22689166A93220349.en

    Afrikan metsäpöllöltä tunnistetaan neljä alalajia. Nämä alalajit poikkeavat toisistaan ulkonäöltä huomattavasti

    • Strix woodfordii woodfordii: eteläisestä Angolasta Kongon Demokraattisen tasavallan eteläosiin, lounaisesta Tansaniasta, Botswanaan, ja Etelä-Afrikkaan.
    • Strix woodfordii nuchalis: Senegal, Gambia ja Biokon saari, eteläinen Sudan, Uganda, Kongon Demokraattisen tasavallan länsiosat, ja pohjoinen Angola
    • Strix woodfordii umbrina: Etiopia ja Sudan.
    • Strix woodfordii nigricantior: Eteläisestä Somaliasta to Keniaan, Tansaniaan, Zanzibarin saarelle, ja Kongon Demokraattisen tasavallan itäosat.

    Takaapäin väritys on kauniin ruskea

    Taksonomia

    Linnaeus loi suvun Strix 1758 korvattomille pöllöille, suomeksi viirupöllöille. Strix suvun pöllöillä ei ole korvatupsuja. Maailmassa on 16-22 lajia näitä Strix suvun pöllöjä lähteistä riippuen ja niitä elää miltei joka puolella maailmaa.

    Tässä suomalainen viirupöllö (Strix uralensis) jonka isäni oli löytänyt kuolleena joskus 1970 luvun alussa.
    Afrikan metsäpöllö raapimassa korvaansa. Taita Hills 2019.

    Lähteet:

    Birdlife African wood owl: http://datazone.birdlife.org/species/factsheet/african-wood-owl-strix-woodfordii

    Avibase African wood owl: https://avibase.bsc-eoc.org/species.jsp?lang=FI&avibaseid=2E6575A8C8ECAD9B&sec=summary

    Iucn Red Lis Assessment: https://www.iucnredlist.org/species/22689166/93220349#population

    BirdLife International. 2016. Strix woodfordiiThe IUCN Red List of Threatened Species 2016: e.T22689166A93220349. https://dx.doi.org/10.2305/IUCN.UK.2016-3.RLTS.T22689166A93220349.en. Downloaded on 08 May 2020.

  • Pikkugalago mediassa

    Pikkugalago mediassa

    Taitan pikkugalago on saanut paljon huomiota Suomessa ja ulkomailla

    Rosti, Hanna, Jouko Rikkinen, Petri Pellikka, Simon Bearder, and James Mwang’ombe. 2020. “Taita Mountain Dwarf Galago Is Extant in the Taita Hills of Kenya.” Oryx 2020 (54(2)): 151–53. https://doi.org/10.1017/S003060531900142X.

    Helsingin sanomat 12.2.2020
    Suomalaistutkijat tunnistivat uuden nisäkkään, joita elää parissa metsässä vain kymmeniä

    Helsingin yliopiston tiedote 14.2.2020. Tutkijoita pitkään karttanut pieni kädellinen löytyi uudelleen Keniasta

    In the field haastattelu, Hanna Rosti 27.2, suomeksi, vapaammin tutkimuksesta https://www.facebook.com/inthefieldbiology/videos/2793813200703928/

    Arto Nyberg, YLE:n haastatteluohjelma: vieraana Hanna Rosti 5.4 https://areena.yle.fi/1-50386711https://areena.yle.fi/1-50386711

    https://areena.yle.fi/1-50386711

    Tiede 4/2020: Uusi nisäkäs näyttäytyi

    Etelä-Suomen Sanomat 14.4.2020: Hollolalainen biologi Hanna Rosti löysi Kenian vuorilta kaksi aiemmin tunnistamatonta nisäkäslajia – ”Jokaisen kädellistutkijan päiväuni” Sama artikkeli julkaistiin myös ainakin Keski-Uusimaa lehdessä 21.4.2020

    Iltalehti 11.5.2020: Suomalaistutkija löysi todennäköisesti uuden nisäkäslajin Kenian viidakosta

    https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a04b10b7-d5b3-4d31-a0ba-c8d5aaf25da2

    GraniTalks luentovierailu Kauniaisten lukiolla 27.11.2019. Videotallenne

    Uutinen pikkugalagon löytymisestä julkaistiin seuraavissa ulkomaalaisissa lehdissä ja blogeissa

    EurekAlert! 17.2.2020: Enigmatic small primate finally caught on film in Taita, Kenya

    DailyMail 17.2.2020: Adorable 3.5OUNCE African primate the Taita mountain dwarf galago is caught on camera for the first time in nearly 20 years as the species faces extinction

    The Amed Post 17.2.2020: Elusive tiny primate is captured on camera for the first time in nearly 20 years

    Infosurhoi 18.2.2020: Elusive tiny primate is captured on camera for the first time in nearly 20 years

    ScienceDaily 18.2.2020: Enigmatic small primate finally caught on film in Taita, Kenya

    Phys.org 18.2.2020: Enigmatic small primate finally caught on film in Taita, Kenya

    International business times 19.2.2020: Tiny Primate Caught On Camera After Nearly 20 Years Of No Sightings

    NU-NL 23.2.2020 Sinds 2002 verdwenen halfaap duikt plots op op camerabeelden

    Sci-News 26.2.2020: Dwarf Galago Feared Extinct Rediscovered in Kenya 
    Enrico de Lazaro This article was excellent combination of Oryx article and bulletin from University of Helsinki

    Africa Geographic Editorial 2.3.2020: Newly discovered Taita Mountain dwarf galago (bushbaby) could already be on the brink of extinction

    Living National Tresures 12.3.2020: Checklist of Endemics of Africa 

    Nature Kenya 3.3.2020:  Tiny primate sighting is another reason for conserving Taita Hills forests. Conservation of the natural forests scattered across these hills is critical for the survival of some of earth’s rarest species

    https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a04b10b7-d5b3-4d31-a0ba-c8d5aaf25da2